Levyarvio: Damiano David – Funny Little Fears
Italian rock-komeetta Måneskinin solistina kuuluisuuteen ponnahtanut Damiano David on lähtenyt sooloilemaan. Syrjähypyn seurauksena syntynyt Funny Little Fears esittelee Davidin popimpaa puolta tavalla, joka on somekommentoinnin perusteella aiheuttanut jonkin verran närkästystä tämän emoyhtyeen faneissa. Mitä tapahtui miehelle, joka vuoden 2021 Euroviisut voitettuaan julisti uhmakkaasti ettei rock n’ roll kuole koskaan?
Koska Yhden miehen levyraati ei usko minkäänlaisen genrepuritanismiin, emme täällä lähde tuomitsemaan Davidin edesottamuksia minkään keinotekoisten lokeroiden kautta. Sisältö kiinnostaa.
Ensikuulemalta Funny Little Fears on kokoelma pehmeitä, akustisen kitaran säestämiä rappioromanttisia balladeja. Ero Måneskinin levyttämiin slovareihin ei lopulta ole kovinkaan iso. Vähän siis ihmetyttää, mistä fanien pöyristyminen oikein on peräisin? Ei David tässä nyt mitään EDM:ää tai gangsta räppiä kuitenkaan tarjoile. Tyylillisesti lähin verrokki voisikin olla ehkä Harry Styles, mikä ei missään nimessä ole haukku – päinvastoin.
Albumin tekijäkaartista löytyy artistin itsensä lisäksi sellaisia nikkareita kuin muun muassa Shakiraa, Rihannaa ja Carly Rae Jepseniä kynäillyt John Hill, Cyruksen muusikkoperheen vesa Noah Cyrus, sekä brittituottaja Labrinth. Porukan ansioluettelojen perusteella voisi päätellä ettei Davidin soolopuuhasteluja nyt ihan vain harrastusmielessä ole alulle laitettu, vaan kyllä kaupallinen menestyskin kiinnostanee.
Biisit itsessään ovat varsin mainioita, eikä isompia huteja ole albumille kelpuutettu. Eniten allekirjoittanutta sykähdyttivät hiljalleen kasvava “Next Summer”, balladiputkesta esiin iloisena valopilkkuna kurottava “Tango” ja elokuvamainen “Mars”. Yksikään biisi ei tarjoile mitään maatamullistavaa, eikä Funny Little Fears miksikään popin merkkipaaluksi nouse, mutta se onnistuu välittämään Davidin karisman musiikkinsa kautta tunnistettavasti.
Mitä tulee alussa mainittuun rock-uskottavuuteen, niin Måneskinin oma rock-uskottavuus kuoli jo pari vuotta sitten kun nämä löivät hynttyyt yhteen kaupallisen popmusiikin ylikätilön Max Martinin kanssa Rush-albumillaan. Että jos rock-uskottavuuden menetys Måneskin-faneja pelottaa, niin huoli pois: ei teillä sitä pitkään aikaan ole muutenkaan ollut.
Ja se on ihan ok!
