Keikkaraportti: Vantaan Viihdeorkesteri – Nightwish Yesterwynde Orchestral / Musiikkitalo, Helsinki 21.3.2026
Vaikka Tuomas Holopainen bändeineen on määrittelemättömän mittaisella keikkatauollaan, mahtuu maailmaan silti Nightwish-musiikkia myös elävässä muodossaan.
Tästä osoituksena toimi Vantaan viihdeorkesterin, Tampereen Oopperan kuoron ja lapsikuoron yhteisesiintyminen, jossa uuden sinfonisen olomuodon sai Nightwishin kolossaalinen Yesterwynde-albumi. Tai uuden ja uuden, olihan alkuperäinen levytyskin maailmankuulun James Shearmanin orkestroima, joten ihan tyhjästä ei tarvinut nyhjäistä.
Siltikin Shearmanin ja kapellimestari Eero Lehtimäen uusi sovitustyö osoittautui albumin alkuperäisiin kuoro- ja orkesteritaustoihin verrattuna paljon kokonaisvaltaisemmaksi ja siten odotettua yleisöystävällisemmäksi. Vaikka lavalla ei Nightwishin jäseniä nähtykään, eivät biisit tuntuneet lainkaan tyhjiltä. Esimerkiksi lauluosuuksia oli sovitettu kuorolle ja orkesterin verrattain iso lyömäsoitinosasto toi mukaan ripauksen metallimusiikin jytyä.
Yesterwynde on teoksena melkoinen pala purtavaksi ja sitä se oli myös Musiikkitalossa kuultuna. Vaikka fanit ovat jo vuosia toivoneet Nightwishin yhteisesiintymistä oikean sinfoniaorkesterin kanssa (levyillä kun sitä on kuultu jo vuosikymmeniä), olin lopulta itseasiassa aika iloinen että pääsin todistamaan juuri Yesterwyndea tällaisessa, jopa riisutulta tuntuvassa muodossa.
On toki hassua puhua riisutusta muodosta kun lavalla on kerralla toista sataa muusikkoa, mutta ilman laulaja Floor Jansenin kaiken huomion vangitsevaa lavapresenssiä, Emppu Vuorisen särökitaroita ja Kai Hahdon metallikomppia, Tuomas Holopaisen melodiat, rytmitykset ja sävellysten muut pienet nyanssit pääsevät hengittämään ihan eri tavalla. Ja juuri Yesterwyndellä tällaisia pientä, helposti metallipauhun alle jääviä yksityiskohtia on paljon.
Erityisen hienoja tulkintoja olivat yllättäen albumilla jopa itselleni etäisimmiksi jääneet biisit The Day Of… ja The Antikythera Mechanism, jotka heräsivät ihan eri tavalla eloon tässä olomuodossaan. Upealta kuulostivat niinikään jo levylläkin säväyttäneet Perfume of the Timeless upeine kuoro-osuuksineen, sekä edelleen yhtä koskettava Lanternlight.
Toivoa tietysti sopii että itse Nightwishkin palaisi jossain kohtaa tien päälle, mutta jos ei, niin en yhtään pistäisi pahitteeksi jos Shearman ja Lehtimäki ottaisivat Yesterwynden jälkeen käsittelyyn jonkun toisenkin bändin albumeista samalla sapluunalla. Olen ehkä puolueellinen, mutta seuraavaksi parhaiten orkesteri- ja kuoroformaattiin istuisi mielestäni henkilökohtainen suosikkini Imaginaerum (2011).
Siitä vinkkiä talteen!
