Levyarvio: Behm - Merkittävät erot
Rita Behmillä lienee olleen kovat paineet tämän albumin äärellä. Miten ylittää platinaa myynyt ja jos jonkinnäköisillä pokaaleilla ja pysteillä palkittu debyytti, jolta löytyy sellaisia megahittejä kuin Hei rakas, Tivolit, Frida ja Päästä varpaisiin? Kun aloittaa huipulta, suuntahan voi olla ainoastaan alaspäin, eikö niin?
Juu ja ei. Merkittävät erot -albumi jatkaa luontevasti siitä mihin Draaman kaari viehättää pari vuotta sitten loppui. Eteerinen ja vähän mystinenkin Behm laulaa ihmissuhteiden nyansseista ja yleisestä olemisen vaikeudesta juuri sillä tutun kaihoisalla kertojaäänellään johon jo pari vuotta sitten ihastuimme. Singleinäkin julkaistut Sata vuotta ja Ethän tarkoittanut sitä ammentavat niinikään samasta luovuuden lähteestä kuin artistin aiemmat menestysballadit.
Toisaalta sekaan on saatu myös hieman enemmän leikkimielisyyttä ja itseironiaa. Tätä kategoriaa edustavat huonoja elämänvalintoja reflektoiva ja rempseästi nimetty Polvet edellä puimuriin sekä Behmille tyypilliseen paatoksellisuuteen pesäeroa tekevä Syntymäpäivä (Vielä KRRAN jee). Molemmat ovat ihan hauskoja repäisyjä, mutta siitä miten hyvin ne istuvat kokonaisuuteen, voi olla montaa mieltä. Silti pisteet kotiin Behmille selkeästä pyrkimyksestä laajentaa omaa artistiuttaan tai vähintäänkin ravistella sitä ehkä yksipuolistakin mielikuvaa, joka suurella yleisöllä saattaa hänestä muusikkona olla.
Erona edellislevyyn on myös se, että tällä kertaa Behm on ottanut sävellys- ja sanoitustyön lisäksi myös tuotantovastuuta itselleen. Muutos ei kuitenkaan ole kovin silmiinpistävä, vaan artistin tavaramerkkisoundi jousi- ja pianoliideineen on pysynyt pääosin ennallaan.
Levyn biiseistä syvimmän jäljen allekirjoittaneeseen jätti eeppisiin mittasuhteisiin paisuva Sinä lähdet, minä jään. Kappale on niin sävellykseltään, sanoitukseltaan kuin tuotannoltaankin väkevä aloitus albumille ja mikäli on päätynyt yhtään seuraamaan Rita Behmin yksityiselämän käänteitä viime aikoina, voisi kappaleen päätellä päätyneen levylle mukaan aika loppumetreillä. Fiksu muuvi, niin taiteellisesti kuin epäilemättä kaupallisestikin.
