Levyarvio: Ghost – Skeletá
Eikös hevin pitänyt olla meidän suomalaisten juttu? No niinpä se vain länsinaapuri on tässä(kin) vetänyt pidemmän korren. Ruotsalaisorkesteri Ghost on kuin varkain kivunnut maansa viime vuosien suurimmaksi musiikilliseksi vientituotteeksi maailmalla. Grammy-palkinnollakin huomioitu yhtye vetää areenat täyteen niin Amerikan mantereella kuin rapakon tälläkin puolella. Lähimmäksi vastaavaa on suomalaisista bändeistä päässyt oikeastaan vain Nightwish. Onko hevimaan asukkeina tunnetun kansamme siis aika luovuttaa raskaan musiikin valtikkansa ruotsalaisille?
Mahdollisesti, mutta tuskin siitä Ghostia on kiittäminen. Kun Tobias Forgen kipparoimalta orkesterilta riisutaan saatanalliset maskinsa ja tummanpuhuvan mystinen estetiikka, jäljelle jää pienellä Black Sabbath -alavireellä varustettua vahvasti popahtavaa stadionrockia. Musiikissa kuuluvat nimittäin raskaan brittirockin lisäksi aivan yhtä vahvasti ruotsalainen pop-osaaminen Roxettesta Abbaan.
Ghostin tuorein tuotos Skeletá jatkaa laskentatavasta riippuen kolmen tai neljän edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Biisit ovat tarttuvia, mukana laulettavia, vahvasti 70- ja 80-luvuilta tuoksahtavia, synkistä aiheista iloisesti laulettuja ralleja, jotka Radio Rock tulee soittamaan puhki kahdessa viikossa.
Onko tässä jotain vikaa? No ei todellakaan! Ghost tekee todella taiten sen minkä tekee ja viimeistään tällä albumilla bändi luopuu viimeisistä yrityksistään pitää kiinni uskottavuudestaan metallipuritaanien silmissä. Tästä saavat innostua kaikki vauvasta vaariin.
Levyn heikkous piilee kuitenkin siinä, että tämä kaikki oikeastaan jo kuultu ennenkin. Kolmen vuoden takainen Impera-albumi teki Ghostista jo sen isojen lavojen poppikoneen jona sen tänä päivänä tunnemme. Skeletá lypsää samaa temppua vain vielä astetta sliipatummin.
En toki tiedä kaipasivatko tai odottivatko bändin fanit edes mitään sen suurempaa irtiottoa. Kyllähän levyllinen epäkuolleiden kardinaalien soittamaa hyvää poprockia aina maistuu. Nokkamies Forgen antamien viimeaikaisten haastatteluiden perusteella pääteltävissä on kuitenkin ettei hänkään tätä reseptiä ole ikuisuuksiin monistelemassa, vaan jotain ihan uutta on jo visioituna. Sitä odotellessa.
