Levyarvio: Crownshift - Crownshift

Crownshiftiä voisi kuvailla eräänlaiseksi suomalaisen vientimetallin all-stars-bändiksi. Debyyttinsä kuluneella viikolla julkaisseessa kokoonpanossa vaikuttavatkin laulussa Tommy Tuovinen (MyGrain), kitarassa Daniel Freyberg (Children of Bodom), bassossa Jukka Koskinen (Nightwish, Wintersun) ja rummuissa Heikki Saari (Finntroll). Ammattitaitoa siis luulisi yhtyeestä löytyvän.

Mittavassa ennakkomarkkinoinnissaan Crownshift on mainostanut itseään monipuolisena ja ennakkoluulottomana yhdistelmänä melodista kuolometallia, polveilevaa progea, sekä modernia metalcorea. Kuullun perusteella kuvaus osuu jotakuinkin kohdilleen. Levyn starttaava “Stellar Halo” ja sitä seuraavat pari kolme biisiä edustavat suoraviivaisempaa rymistelyä, mutta levyn puolivälin tienoilla hommaan saadaan hieman enemmänkin sävyjä. Ennakkosinglenä julkaistu “My Prison” esittelee bändin aavistuksen pehmeämpää puolta ja tyylikäs “Mirage”-instrumentaali nousee yllättäen levyn mieleenpainuvimpiin hetkiin. Albumin päättävä, kymmenenminuuttinen “To The Other Side” nivoo kaiken aiemmin kuullun tiivistelmän omaisesti yhteen.

Crownshift kuulostaa vähemmän yllättäen ammattilaisten kädenjäljeltä, eikä sen tekijöiltä olisi sopinut yhtään vähempää odottaakaan. Erityisesti Tommy Tuovisen taipuisa äänenkäyttö ja edesmenneen bänditoverinsa Alexi Laihon varjosta parrasvaloihin putkahtaneen Freybergin taidokas kitarasankarointi soljuvat biisistä ja tunnelmasta toiseen sulavasti.

Vaikka peruspalikat ovat enemmän kuin kohdillaan, on samaan hengenvetoon todettava, ettei Crownshiftin musiikki ole lopulta ihan niin mullistavaa ja rajoja rikkovaa kuin miksi sitä etukäteen hehkutettiin. Kukapa ei pieteetillä tehtyä ja hyvin soitettua metallia arvostaisi, mutta ilman nimekkäitä jäseniään ja heidän vielä nimekkäämpiä taustayhtyeitään Crownshift tuskin aiheuttaisi mitään isompia aaltoliikkeitä tämän tyyppisen musiikin kuulijakunnassa. Päällisin puolin samasta puusta veistettyä tavaraa kun ovat Spotifyn hevisoittolistat pullollaan.

Joka tapauksessa YML toivottaa uuden superbändin ilolla tervetulleeksi ja toivoo pääsevänsä katsastamaan joukkion livekunnonkin mahdollisimman pian.

Edellinen
Edellinen

Levyarvio: Karri Koira - Aina ja aina

Seuraava
Seuraava

Levyarvio: KUUMAA - Pisara meressä