Levyarvio: KUUMAA - Pisara meressä
Niin siinä kävi että YML:n seuraajille ei riittänyt pelkästään uuden Taylor Swift -levyn arvio, vaan tasapuolisuuden nimissä haluttiin kuulla allekirjoittaneen mietteet myös KUUMAA-yhtyeen uutukaisesta. Huoli pois, pyyntöönne on vastattu!
Vain reilu vuosi sitten ilmestynyttä Hyvikset ja pahikset -albumia voidaan pitää monella tapaa onnistumisena. Kyseessä oli nipullinen laadukkaasti tuotettuja, koukkupitoisia, mukana laulettavia ja radioon erinomaisesti sopivia popkappaleita. Ja mitäpä muuta sitä hyvältä poplevyltä toivoisikaan. Kaiken albumin ja sen singlejen mukanaan tuoman suosion, sekä sitä seuranneen ahkeran keikkailun ohessa yhtye on valmistellut uutta Pisara meressä -nimeä kantavaa albumiaan, joka näki päivänvalon viime perjantaina.
Vaikka levyn kannen väri on vaihtunut sinisestä punaiseksi, on bändin soundi ja estetiikka pysynyt aika lailla ennallaan. Ja vähän kuin Swiftinkin uutukaisen kohdalla, miksipä sitä lähteä korjaamaan jotain sellaista, joka ei varsinaisesti ole rikki? Samalla tuntuu kuitenkin, että Pisara meressä on jollain tapaa pykälää valjumpi versio edeltäjästään.
Singlenä julkaistut “Tuhoaisti”, “Satama” ja etenkin kesäinen “Tässä on kaikki” ovat itseoikeutetusti pitkäsoiton parasta antia, mutta ne eivät aivan tavoita edellisen levyn megahittien iskukykyä. Vaikka Pisara meressä onkin jo KUUMAAn kolmas levy, tuntuu se ymmärrettävästi kärsivän menestyksekkään Hyvikset ja pahikset -albumin jälkeisestä ’vaikean kakkoslevyn’ krapulasta. Kaikki samat elementit löytyvät tarttuvista melodioista Jonas Olssonin kirkasääniseen tuotantoon, mutta silti jotain jää puuttumaan.
Levyn elektronisesta, keskitempoisesta perusvireestää erottuvat varhaisen Antti Tuiskun tanssittavammista biiseistä muistuttava “Suuren päivän ilta” ja herkkä pianoballadi “Luotan tulevaan”. Vaikka kumpikaan kappale ei liikaa tutun kaavan ulkopuolelle rönsyile, muistuttavat ne olemassaolollaan yhtyeen omaa nimeä kantavasta keltakantisesta debyyttialbumista, jossa musiikillista väripalettia hyödynnettiin aavistuksen laveammin pensselin vedoin.
