Levyarvio: Sabrina Carpenter - Short n’ Sweet

Kuluneena kesänä on ollut lähes mahdoton välttyä Sabrina Carpenterin Espresso-hitiltä, joka tuntuu vallanneen kaikki mahdolliset taajuudet, jotka minkään sortin musiikkia suinkin vaan kuulijoille välittävät. Ja onhan se hyvä biisi. Leikkisä, kupliva, viettelevä ja ennen kaikkea tarttuva. Siinä varmat ainekset kesähitille. Vaan miten on biisin ympärille rakennetun, uuden Short n’ Sweet -albumin laita? Onko hittikaava saatu monistettua koko levyn mitalle vai jääkö kiekko pelkäksi täytebiisien kokoelmaksi?

Short n’ Sweet on - toisin kuin moni ehkä arvaakaan - jo artistin kuudes studioalbumi. Itse muistelinkin Carpenterin päätyneen alunperin tutkaani jo vuoden 2016 veikeällä ”Thumbs”-singlellään. Varsinaisen isomman luokan läpimurron voi kuitenkin katsoa ajoittuneen juuri tähän vuoteen ja Short n’ Sweet -albumilta julkaistujen singlejen tuomaan nostatukseen.

Levyn kappalemateriaali on kokoelma countryn, rnb:n ja discon maailmoista lainailevaa modernia, mutta retrosti silmäänsä iskevää poppia. Carpenterin ääni maalailee biisejä aamu-utuisen seksikkäästi, jopa kuiskailevasti, mikä laulutyylinä tuntuu tällä hetkellä olevan muodikasta.

Mutta on Carpenterilla myös oma äänensä, mikä tulee esiin ennen kaikkea biisien lyriikoissa. Siinä missä levyn soundimaailma tuo kuplivuudessaan mieleen 2010-luvun alun Katy Perryn, on biisien jopa tarinallinen ja rujokin tekstitystapa silkkaa 2020-luvun Taylor Swiftia. Jos uusin Taylor-levy tuntui valjulta ja koukuttomalta, ei Carpenterilla tätä ongelmaa ole, vaikkei albumilla toista Espresson tasoista bängeriä olekaan.

Levyn parhaita paloja ovat herkullisella tuotannolla ja viiltävillä sanoituksilla varustettu ”Sharpest Tool”, niin ikään piikittelevä, mutta country-vivahteikas ”Coincidence”, sekä otsonikerrostakin kevyemmin leijaileva erotuskabiisi ”Don’t Smile”. Vuosi 2024 on ollut isojen poplevyjen vuosi, mutta Short n’ Sweet on ehdottomasti sen kärkikahinoissa mukana.