Levyarvio: Jesse Markin - PUMP

UMK ei ansaitse Jesse Markinia. Näin ajattelin kun kuulin hänen kyseistä kilpailua varten tehdyn energisen Glow-kappaleensa sen julkaisun aikoihin tammikuussa 2024. En tarkoita etteikö UMK:n biisien laatu olisi ollut linjassa Markinin kanssa (vaikkakin taso oli kyllä mielestäni piirun verran heikompi kuin edellisenä vuonna), vaan pikemminkin sitä, että UMK on Markinin kaltaiselle tekijälle haastava formaatti.

UMK:ssa show ja viihde on kaikki kaikessaan. Biisilläkin on tottakai väliä, mutta ulkomusiikilliset seikat ovat vähintään yhtä tärkeitä. Markin on nimenomaisesti ensin muusikko ja viihdyttäjä vasta sen jälkeen. Tästä seikasta hän muistuttaa meitä jälleen tuoreella Pump-nimeä kantavalla pitkäsoitollaan.

Markin on aina ollut yksi niistä harvoista, metallimusiikin ulkopuolisista suomalaisartisteista, joiden musiikki oikeasti täyttää kansainväliset standardit. Hiphopia, r n’ b:tä ja vähän rockiakin sekoittava, tuotannollisesti kirjava keitos voisi aivan yhtä hyvin olla lähtöisin Tampereen sijaan vaikka Brooklynistä. Markin on kanyewestinsä ja kendricklamarinsa kuunnellut.

Kantaaottavista lyriikoista ja maalailevasta muotokielestään huolimatta Markinin musiikki on lähes poikkeuksetta erittäin tanssittavaa. Rytmeillä ja melodioilla leikitellään suomalaisittain epätyypillisesti, mikä kuuluu Pumpillakin. Tästä huolimatta Glow jää oikeastaan levyn ainoaksi varsinaiseksi popkappaleeksi. Suuria massoja levy siis Suomessa tuskin saa liikkeelle, mutta toivottavasti kansainvälistä kysyntää riittää. Se olisi enemmän kuin ansaittua.

Vahvimman kuuntelukokemuksen kokonaisuuden osina jättivät pumppaava “Panic!”, Markinin rytmikästä flow’ta hyvin esittelevä “Kingdom” ja levyn päättävä, hienoilla kitaroilla varustettu indie-rockin puolelle kurottava “For Your Patience”.