Levyarvio: Tohtori Getto – Kepeet Mullat

16. helmik.

“UG-paskaa”. Niin ilmoittaa Tohtori Getto Kepeet mullat -albuminsa avaavan nimikkoraidan alkajaisiksi. Ja sitähän tämä on; perinnetietoista, valtavirtaa välttelevää, kaikelle ja kaikille päätään aukovaa räppiä suoraan Suomen Ateenasta. Siispä spliffi huuleen, housut 20 senttiä alemmas ja basso jytäämään.

Aiemmin muun muassa Korstoraatio-kollektiivissa vaikuttanut Tohtori Getto eli Jarkko Porrassalmi on teräväkynäinen ja elämänmakua biiseihinsä tuuttaava riimittelijä, jonka flowta on miellyttävä kuunnella. Sliipatun teollisen kuuloisen ja trap-vaikutteisen valtavirtaräpin vastapainoksi on virkistävää kuunnella musiikkia, jonka luovana ajurina ei pelkästään ole päästä Spotifyn top 50 -listalle.

Vaikka Porrassalmen tekstit ovat arkisen inhorealismin pisteliäitä kuvaelmia ja esimerkiksi Kaikki Valittaa -biisistä voinee jokainen tunnistaa vähintään yhden elämänsä pienistä asioista napisevan ihmisen, vaatii biisien täydellinen avautuminen kuulijaltaan jonkin verran sisäpiiriymmärrystä Jyväskylän räppiskenestä hahmoineen ja tapahtumapaikkoineen. Krisolle Puolet biisissä riimitellään muusikon raha-asioista, mutta tarina saa uuden tason jos sattuu tietämään että tuottaja Kriso eli Kristian Pienimäki on myös Porrassalmen isoveli.

Mutta näinhän se on räpissä perinteisesti ollutkin. Biittejä ja riimejä on tehty omalle jengille, yleisölle joka ymmärtää pienen piirin intertekstuaaliset viittaukset. Ei ole tarkoituskaan että kaltaiseni etelän vetelä voisi millään päästä sisään jyväskyläläisen Kortepohjan kaupunginosan lököhousujen kokemusmaailmaan. Ainoa mielleyhtymä paikkaan lienee samanniminen MM-rallin erikoiskoe.

Kepeet Mullat on virkistävä kurkistusikkuna kimalluksesta ja luksusautoista riisuttuun katutason räppiin, jota valitettavan vähän osuu omaan tutkaani tänä päivänä. Jos tällainen perinnetietoinen, lähiöostarilta tuoksahtava aitopääräppi osuu omaan makuhermoon, niin Tohtori Geton tuotanto on ehdottomasti tutustumisen arvoista.